Kiinteistö- ja rakentamisjuridiikan asiantuntija
Erikoistumme yksinomaan kiinteistö- ja rakentamisjuridiikkaan. Varmistamme, että kiinteistökauppasi ja hankkeesi etenevät hallitusti, sopimuksesi kestävät ja yhtiösi päätöksenteko on turvallista – kiinteistön elinkaaren jokaisessa vaiheessa.
Asiantuntijapalvelumme
Kun kauppa tai järjestely on ajankohtainen, onnistuminen syntyy huolellisesta valmistelusta, riskien tunnistamisesta ja toimivista kaupan ehdoista. Tuemme koko prosessin esisopimuksesta closingiin.
Rakentamisen juridiikassa korostuvat sopimusten toimivuus, menettelytavat ja dokumentointi. Autamme sopimusvaiheessa sekä hankkeen aikana, kun aikataulu, lisätyöt tai laatu edellyttävät jämäkkää ohjausta.
Taloyhtiöissä ja vuokrasuhteissa ratkaisevaa on päätöksenteon oikeellisuus, vastuunjako ja selkeät sopimukset. Autamme hallituksia, isännöitsijöitä, osakkaita, vuokranantajia ja vuokralaisia sekä arjen tilanteissa että riidoissa.
Yhtiöjärjestys ohjaa taloyhtiön päätöksentekoa ja vastikkeita. Käymme läpi, milloin se kannattaa päivittää, millä enemmistöllä muutos tehdään ja milloin tarvitaan osakkaan suostumus.
Due diligence on ostajan riskikartoitus ennen kauppaa. Käymme läpi, mitä se kattaa, miten kauppatapa vaikuttaa laajuuteen ja miten löydökset siirtyvät kauppakirjan ehdoiksi.
Yhtiökokouksen päätöstä voi moittia vain tietyin perustein ja kolmen kuukauden määräajassa. Lue, milloin moitekynnys ylittyy, miten moitittava ja mitätön päätös eroavat ja miten taloyhtiö välttää moiteriskin.
Hallinnonluovutus on uuden taloyhtiön tärkein käännekohta, jossa valta siirtyy perustajaosakkaalta osakkaille. Käymme läpi hallinnonluovutuskokouksen, luovutettavat asiakirjat, vakuudet ja vuositarkastuksen määräajat.
Salainen eli piilevä virhe on vika, josta kumpikaan osapuoli ei tiennyt kauppaa tehtäessä. Selitämme milloin myyjä vastaa salaisesta virheestä, miten merkittävyys arvioidaan ja mitä ostaja voi vaatia.
Maakaarta sovelletaan kiinteistön kauppaan ja asuntokauppalakia asunto-osakkeen kauppaan. Selitämme, kumpi laki koskee sinua ja miten virhevastuu ja reklamaatioaika eroavat näiden välillä.
Reklamaatio eli virheilmoitus on kiinteistökaupan ostajan tärkein toimi virheen paljastuttua. Käymme läpi, milloin reklamaatio on tehtävä, mitä sen tulee sisältää ja miksi viivyttely voi viedä oikeuden vedota virheeseen.
Kuntotarkastaja ei ole kaupan osapuoli, mutta voi joutua korvausvastuuseen, jos tarkastus on tehty huolimattomasti. Käymme läpi vastuun edellytykset, ostajan aseman ja sen, mitä vahinkoja tarkastaja todella korvaa.
Milloin kiinteistökaupan ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua? Käymme läpi salaisen eli piilevän virheen tunnusmerkit, reklamaation määräajat ja ostajan oikeuskeinot virhetilanteessa.
Kuka vastaa rakennusvirheestä taloyhtiössä – osakas, taloyhtiö vai rakennusliike? Käymme läpi kunnossapitovastuun jaon, reklamaation määräajat ja sen, mitä osakkaan kannattaa tehdä virheen havaitessaan.
Miten alueidenkäyttölain, yhdyskuntakehittämislain ja yhdyskuntarakentamislain uudistus vaikuttaa kaavoitukseen ja maankäyttöön? Lue asiantuntija-analyysi muutoksista.
Mitä urakoitsijan vastuu tarkoittaa YSE 1998 -ehdoissa? Lue asiantuntijan analyysi KKO:n uusista linjauksista, takuuajasta ja törkeästä laiminlyönnistä.
KHO katsoi ratkaisussaan KHO 2026:10, että erillisellä LPA-tontilla sijaitseva pysäköintitalo voi kuulua vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin piiriin, jos se palvelee oikeudellisesti ja tosiasiallisesti asumista. Ratkaisussa korostuivat asemakaavan, rasitejärjestelyjen ja hallinnanjakosopimuksen merkitys. Pelkkä sijainti eri kiinteistöllä ei siis yksin estä asuinrakennusten veroprosentin soveltamista.
Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO:2026:17, ettei tuulivoimaosayleiskaava perustunut riittäviin ja ajantasaisiin muuttolinnustoselvityksiin. Ratkaisu korostaa erityisesti yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä alueilla, joille sijoittuu useita tuulivoimahankkeita.
Ratkaisussa KHO:2026:18 korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei yhteismetsäosuuksien luovutus metsäkiinteistön liittämisen yhteydessä ollut veroton rahoituspalvelu. Ratkaisun seurauksena yhteismetsän laajentamiseen liittyvien kulujen arvonlisävero voitiin vähentää yleiskuluina siltä osin kuin ne liittyivät verolliseen metsätaloustoimintaan.
Saako toimitusjohtaja ottaa yhtiölle lainaa ilman hallituksen päätöstä? Lue analyysi KKO:2026:9 -ratkaisusta, joka selventää toimivallan ja kelpoisuuden rajoja.
Poikkeamisella voidaan edetä hankkeissa, jotka eivät täysin täytä kaavan tai rakentamista koskevien määräysten vaatimuksia. Artikkeli kokoaa rakentamislain poikkeamislupaa, alueellista poikkeamista ja vähäistä poikkeamista koskevat keskeiset edellytykset sekä erityisen syyn arvioinnin.
Lyhytvuokraus taloyhtiössä voi olla sallittua asumista tai luvanvaraista majoitustoimintaa. Tässä artikkelissa käydään läpi rakentamislain ja asunto-osakeyhtiölain nykyinen sääntely sekä vireillä olevat muutokset vuonna 2026.
Ranta-asemakaavassa oli osoitettu ranta-alueen edustalle vesialueelle alueen osa, jolle sai sijoittaa kelluvia tai paalujen päälle sijoitettavia loma-asuntoja. Rakentaminen sijoittui ranta-asemakaavan laatimista ohjaavassa yleiskaavassa vesialueelle ja alueelle, jota koskevat yleiskaavamääräykset edellyttivät maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimista.
Korkein hallinto-oikeus kumosi ranta-asemakaavan osittain, koska vesialueelle (w-ra) osoitetun rakentamisen ohjaus jäi arvokkaalla maisema ja kulttuuriympäristöalueella liian väljäksi.
KHO 2025:74: Kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan myös tosiasiallisen virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi. Artikkelissa käydään läpi etuostolain edellytykset, ratkaisun perustelut ja käytännön vaikutukset.
KKO 2025:97 vahvistaa, että urakan aikana havaittu häiriö voi silti olla takuuaikainen virhe, jos sen todellinen syy ilmenee vasta takuuaikana. Taloyhtiö sai vaatia korjauskustannukset urakoitsijan takuuaikaisen takauksen enimmäismäärään asti. Ratkaisu myös täsmentää, että takausvastuun viivästyskorko alkaa korkolain 7 §:n perusteella, kun takaajalle on annettu riittävä selvitys korvausvaatimuksesta.
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussa KKO 2025:95, että viivästymishyvitys voidaan määrätä, vaikka lunastuskorvausta ei lopulta makseta. Viivästysaika lasketaan siitä, kun valtio kiistää korvausvaatimukset lunastustoimituksessa.
Korkein oikeus linjasi ratkaisussa KKO 2025:89, että lisärakentamispäätös voi rikkoa asunto-osakeyhtiön yhdenvertaisuutta, jos haitta kohdistuu olennaisesti yhteen huoneistoon. Myöhemmin päätetty erillinen rahakorvaus ei paranna aiempien päätösten lainmukaisuutta. Artikkeli kokoaa tapauksen taustan, oikeusohjeen ja käytännön seuraukset taloyhtiöille.
Kun taloyhtiössä tehdään korjauksia, palautetaan pinnat aina perustasoon. Tämä tarkoittaa sitä tasoa, joka on ollut rakennusvaiheessa, aiemmassa peruskorjauksessa tai yhtiön omissa kunnossapitotöissä.
Taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä – ja niiden korjausten yhteydessä myös pintojen palauttamisesta perustasoon. Osakkaan tekemät lisäykset ja parannukset, kuten design-laatat tai lattialämmitys, jäävät osakkaan maksettaviksi. Lue asiantuntija-artikkelimme kylpyhuoneiden ja muiden tilojen perustason määrittelystä, osakkaan vastuusta ja taloyhtiön velvollisuuksista.
Vuotovahingot ovat yksi tavallisimmista riidanaiheista taloyhtiöissä. Vastuu kustannuksista riippuu siitä, kuuluuko vahingon aiheuttanut osa taloyhtiön vai osakkaan kunnossapitovastuulle.
Tässä artikkelissa käydään läpi milloin vastuu on taloyhtiöllä ja milloin osakkaalla – sekä mitä vakuutukset kattavat.
Kunnilla, valtiolla ja muilla julkisilla toimijoilla on oikeus tietyissä tilanteissa lunastaa yksityisessä omistuksessa olevaa maa-aluetta.
Lunastuslain uudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa perustuslain edellyttämän täyden korvauksen toteutuminen pakkolunastustilanteissa. Uudistuksen myötä täyden korvauksen määrittelyä muutettiin maanomistajan asemaa vahvistavalla tavalla. Tässä artikkelissa käydään läpi näiden muutosten keskeinen sisältö.
Moni kiinteistön ostoa harkitseva lähtee liikkeelle oletuksesta, että tontin rakennettavuus on selkeä ja helposti tarkistettavissa. Käytännössä rakennusoikeuden arviointi edellyttää kuitenkin kaavamääräysten ja muun maankäyttöä ohjaavan sääntelyn asiantuntevaa tulkintaa erityisesti silloin, kun rakentamisaikeet ovat yksilöllisiä tai alueella on poikkeavia kaava- tai rakennusjärjestysmääräyksiä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä rakennusoikeudella oikein tarkoitetaan ja kuinka tämän sisältö voidaan selvittää etukäteen esimerkiksi ennen kuin kiinteistön kauppa toteutetaan tai rakentamislupaa haetaan.
Uusi rakentamislaki (751/2023) toi mukanaan merkittävän muutoksen pientä rakentamista koskevaan sääntelyyn: rakennuksen rakentaminen ei edellytä enää rakentamislupaa, jos rakennuksen kerrosala on alle 30 m². Tämä lupavapaus voi koskea esimerkiksi piharakennuksia, vierasmajoja tai ranta-alueille sijoittuvia saunarakennuksia.
On kuitenkin tärkeää huomata, että lupavapaus ei merkitse vapautta rakentamista koskevasta normiohjauksesta. Vaikka rakentamislupa ei olisi tarpeen, rakentamiseen soveltuvat edelleen lain mukaiset tekniset, kaavalliset ja hallinnolliset vaatimukset.
Ympäristöministeriön helmikuussa 2025 julkaisema luonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamiseksi ehdottaa muun muassa, että asuminen ja lyhytvuokraus erotettaisiin nykyistä selkeämmin toisistaan (141 b §). Lyhytvuokraus, jossa asunnon haltija ei itse asu kohteessa, rajoitettaisiin enintään 90 vuorokauteen vuodessa – tai 180 vuorokauteen, jos kunta sallii sen rakennusjärjestyksessään.
Ympäristöministeriö pyysi rakentamislain muutosesityksestä lausuntoja ja julkaisi heinäkuussa 2025 lausuntoyhteenvedon. Lausuntoyhteeenvedosta ilmenee, että hallituksen esitysluonnos herätti runsaasti kiinnostusta, ja ympäristöministeriön saamat 318 lausuntoa nostivat esiin muutoksien osalta sekä kannatusta että kriittisiä näkökulmia. Rakentamislain uudistusta pidetään tärkeänä, mutta lausunnoissa painottui tarve selkeämmälle sääntelylle, täsmällisemmille perusteluille ja vaikutusarvioille, erityisesti lyhytvuokrauksen rajoitusten kohdalla.