A oli ostanut kiinteistön perustettavan yhtiön lukuun ulosottomiehen toimittamassa julkisessa huutokaupassa. B Oy, joka oli perustettu huutokaupan jälkeen, väitti ottaneensa kaupan vastattavakseen ja haki saannolleen lainhuutoa. Kysymys lainhuudon myöntämisestä, kun yhtiön rekisteröiminen ja väitetty kaupan vastattavaksi ottaminen olivat tapahtuneet ennen ulosottokaaressa tarkoitetun kauppakirjan antamista.

Asunto-osakeyhtiössä oli tehty päätös yhtiöjärjestyksen muutoksesta, jolla yhtiön osakkeiden lukumäärää lisättiin aiemmasta. Asunto-osakeyhtiön osakkeet omistanut ja osakkeiden antamisesta päättänyt rakennusyhtiö panttasi osakkeet velkojilleen ja ajautui myöhemmin konkurssiin. Konkurssipesä riitautti panttivelkojien etuoikeusvaateet. Korkein oikeus kuitenkin katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että yhtiössä oli päätetty uusien osakkeiden antamisesta asunto-osakeyhtiölain mukaisesti ja panttivelkojilla oli siten etuoikeus saataviinsa rakennusyhtiön konkurssissa.

Kantaja oli vaatinut asunto-osakeyhtiötä palauttamaan kantajan maksamat vesimaksut, koska asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä oli puuttunut vesimaksua koskeva määräys. Asiaa käsitelleet tuomioistuimet katsoivat, että jo maksettuja ja siten hyväksyttyjä vesimaksuja ei voi vaatia takautuvasti takaisin. Kantajan kanne hylättiin kokonaisuudessaan sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.

Yhtiölle oli kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä myönnetty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukainen oikeus sijoittaa matkaviestinverkon radiomasto siihen liittyvine laitteineen ja rakennelmineen A:n omistaman kiinteistön rakentamattomalle metsäpalstalle, jolla radiomasto oli aikaisemmin sijainnut maanvuokrasopimuksen perusteella.

Korkein oikeus katsoi, että kohteenkorvauksen arviointi ei voinut perustua metsätalousmaan kauppahintaa koskeviin tietoihin. Arviointi perustettiin tuottoarvoon, jota arvioitaessa otettiin huomioon aikaisempi vuokrasopimus.

Yksi keskeisimpiä lukuja asuntokauppalaissa on uuden asunnon kauppaa koskeva 4 luku ja erityisesti sen virhevastuuta koskevat säännökset. Sekä ostajan että myyjän on syytä ymmärtää asuntokauppalain virhevastuun olennainen sisältö, jotta merkittäviä kustannuksia aiheuttavilta erimielisyyksiltä myöhemmin vältytään.