Turun hovioikeus: Vesimaksuja ei voida periä ilman suostumusta, mikäli yhtiöjärjestyksestä puuttuu asiaa koskeva määräys – velvollisuutta palauttaa maksuja ei kuitenkaan ole

Kantaja oli vaatinut asunto-osakeyhtiötä palauttamaan kantajan maksamat vesimaksut, koska asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä oli puuttunut vesimaksua koskeva määräys. Asiaa käsitelleet tuomioistuimet katsoivat, että jo maksettuja ja siten hyväksyttyjä vesimaksuja ei voi vaatia takautuvasti takaisin. Kantajan kanne hylättiin kokonaisuudessaan sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.

Tausta

Kantaja vaati perusteettomasti maksettujen vesimaksujen palauttamista. Kantaja mukaan hänellä ei ollut ollut velvollisuutta maksaa vesimaksuja asunto-osakeyhtiölle, koska sen yhtiöjärjestyksestä oli puuttunut vesimaksua koskeva määräys. Kantaja ei ollut sopinut asunto-osakeyhtiön kanssa velvollisuudesta maksaa vesimaksuja eikä ollut sitoutunut tällaiseen käytäntöön. Maksuvelvollisuutta ei ollut ollut siitäkään syystä, että asunnoissa ei ollut asuttu hänen omistusaikanaan ja koska vesimaksut olivat määrältään liian suuria. Kantaja mukaan hän oli erehtynyt maksamaan asunto-osakeyhtiölle sen perimät vesimaksut, koska hän oli luottanut isännöitsijäntodistuksessa olleisiin tietoihin sekä isännöitsijän ilmoitukseen siitä, että vesimaksut tulee maksaa.

Asunto-osakeyhtiö vaati vaatimuksien hylkäämistä mm. siksi, että kantaja oli vesimaksut maksamalla hyväksynyt ja siten suostumuksellaan sitoutunut asunto-osakeyhtiössä vallinneeseen vesimaksukäytäntöön. Asunto-osakeyhtiön mukaan kantaja ei ollut erehtynyt asiassa, vaan oli ollut tietämätön lain ja yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiön päätöksenteon perusteista. Asunto-osakeyhtiön mukaan laiminlyömällä asiaa koskevat huomautukset ja maksamalla vesimaksut, kantaja oli lisäksi menettänyt oikeutensa saada maksut takautuvasti takaisin.

Hovioikeuden tuomion perusteluista

Osakkeenomistaja on asiaan soveltuvan asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 1 §:n mukaan velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Veden kulutuksen kustannukset katetaan hoitovastikkeella, ellei yhtiöjärjestyksessä ole erikseen määrätty, että vedestä aiheutuvat kustannukset katetaan erillisellä vastikkeella, vesimaksulla.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että monissa asunto-osakeyhtiöissä on peritty pitkiä aikoja vesimaksuja, vaikka yhtiöjärjestys ei mainitse sellaisesta mitään. Menettely on mahdollinen niin kauan, kun kaikki osakkaat suostuvat maksuun. Menettelyä on kuitenkin muutettava heti, kun yksittäinen osakas ilmoittaa kieltäytyvänsä tällaisesta maksusta. Edelleen oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että pitkäaikainenkaan yhtiöjärjestyksestä poikkeava käytäntö ei sido osakasta, vaan hän voi periaatteessa milloin tahansa ilmoittaa vetoavansa yhtiöjärjestyksen sisältöön. Vielä on katsottu, että sen sijaan jo maksettuja ja siten hyväksyttyjä vesimaksuja osakas ei voi vaatia takautuvasti takaisin. Oikeuskäytännössä on katsottu, että osakkeenomistaja ei voi vaatia liikaa maksamaansa vastiketta takaisin, paitsi jos maksu on tapahtunut erehdyksessä tai maksua rasittaa muu pätemättömyysperuste. Oikeuskäytännössä on niin ikään katsottu, että osakas kantoi riskin siitä, ettei ollut tutustunut yhtiöjärjestyksen sisältöön.

Hovioikeus katsoi tapauksessa, että asunto-osakeyhtiö on olemassa olevan ja oikeuslähteistä tukea saavan käytännön perusteella voinut periä osakkailta vesimaksuja, vaikkei tästä ole ollut määräystä yhtiöjärjestyksessä. Menettely on ollut mahdollinen, sillä kaikki osakkaat ovat tähän suostuneet maksamalla heiltä perityt vesimaksut. Kantajan riitautus on tapahtunut vasta sen jälkeen, kun hän oli jo maksanut vesimaksut.

Hovioikeus totesi, että mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole nimenomaista mainintaa vesimaksun maksuvelvollisuudesta, osakkeenomistajalla ei ole velvollisuutta suorittaa erillistä vesimaksua. Tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole edellä mainitun kaltaisesta tilanteesta, vaan asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, onko entisellä osakkeenomistajalla takautuvasti oikeus saada jo maksamiaan vesimaksuja takaisin.

Hovioikeus katsoi, että pääsäännön mukaisesti jo maksettuja ja siten hyväksyttyjä vesimaksuja osakas ei voi vaatia takautuvasti takaisin. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa kuitenkin katsottu, että maksut voisivat peräytyä, mikäli maksu on tapahtunut erehdyksessä tai maksua rasittaa jokin muu pätemättömyysperuste.

Hovioikeuden mukaan veden kulutuksesta aiheutuu aina osakkaistaan koostuville asunto-osakeyhtiöille kuluja. Siten vesimaksussa ei ole kysymys poikkeavasta tai yllättävästä laskusta, vaan maksusta, jolla katetaan asunto-osakeyhtiön toiminnasta tai ylläpidosta johtuvia kuluja. Vesimaksua voidaan periä joko erikseen nimettynä vesimaksuna tai osana vastiketta. Siten kantajan maksamia vesimaksuja ei voida rinnastaa täysin perusteettomien laskujen perintään, jolloin mahdollisesti jotkin pätemättömyysperusteet voisivat tulla sovellettavaksi.

Hovioikeus otti lisäksi huomioon, että kantaja oli saanut huoneistoista isännöitsijäntodistukset ja yhtiöjärjestyksen ennen huoneistojen ostamista. Hänellä on siten ollut mahdollisuus huomata, ettei vesimaksusta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Henkilö, joka ostaa asunto-osakkeita tutustumatta yhtiöjärjestykseen kärsii riskin siitä, että yhtiöjärjestyksen määräykset poikkeavat siitä, mitä ostaja on olettanut. Sääntö pätee hovioikeuden mukaan myös siihen, joka suorittaa yhtiövastikkeen tutustumatta yhtiöjärjestyksen vastikemääräyksiin.

Hovioikeus katsoi, että kantajan vesimaksun maksaminen on ollut enemmänkin seurausta tietämättömyydestä yhtiöjärjestyksen sisällöstä kuin kantajan erehdyttämisestä tai maksun pätemättömyydestä varsinkin, kun otetaan huomioon hänen asemansa ammattimaisena asuntosijoittajana. Kantaja on vesimaksun siitä mitenkään huomauttamatta maksamalla hyväksynyt asunto-osakeyhtiön noudattaman käytännön vesimaksun osalta.

Hovioikeuden tuomiolauselma

Hovioikeus katsoi, että perusteita vesimaksujen palauttamiselle tai käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiselle muutenkaan ei ole. Kantaja on hävinnyt asian ja velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut.

Turun hovioikeus 6.3.2025 (Diaarinumero S 22/1417)