Mikä on rakentamislain korjaussarja ja milloin rakentamislaki tulee voimaan? ─ Kymmenen kysymystä ja vastausta uudesta rakentamislaista

1.  Milloin rakentamislaki tulee voimaan?

Rakentamislaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamislain voimaantuloon saakka rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)

Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä rakentamisluvan hakeminen suunnitelmamallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.

2. Mikä on rakentamislain korjaussarja?

Eduskunnan edellisellä hallituskaudella hyväksymään rakentamislakiin tehdään uuden hallituksen hallitusohjelman mukaisia muutoksia. Tätä rakentamislain muutosesitystä kutsutaan nimellä korjaussarja. Korjaussarjaa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2024.

3. Tuleeko rakentamisluvan käsittelylle aikaraja?

Rakentamislain korjaussarjassa on säädetty rakentamislupahakemuksen käsittelylle kolmen kuukauden takuuaika. Takuuaika tulee voimaan 1.1.2026 alkaen. Tästä lähtien kunnan on ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvonta on ottanut vastaan hakemuksen liitteineen.  

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ja suunnittelutehtävän vaativuudelta poikkeuksellisen tai erityisen vaativan rakentamisluvan käsittelyaikatakuu on kuusi kuukautta.  
 
Jos käsittely viivästyy, kunnan on palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyneeltä kuukaudelta, ellei viivästys ole aiheutunut hakijasta.

4. Miten rakentamisen valitusoikeudet muuttuvat?

Alun perin hyväksytyssä rakentamislaissa museoviranomaiselle säädettiin valitusoikeus, jota sillä ei nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ole. Rakentamislain korjaussarjassa tätä museoviranomaisen valitusoikeutta rajataan koskemaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kohteita.  

Korjaussarjassa kumotaan valitusoikeus sellaiselta rekisteröidyllä yhteisöltä, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen.

5. Muuttuvatko rakentamisen vastuut?

Rakentamisen vastuihin ei tule muutoksia.  
 
Alun perin hyväksytyssä rakentamislaissa oli uusi päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä. Rakentamislain korjaussarjassa tuo pykälä kumotaan ja rakentamislain muista pykälistä poistetaan maininta päävastuullisesta toteuttajasta.  

6. Miten rakennusten purkamista säännellään?

Korjaussarjalla rakennuksen purkamisen edellytyksiä täsmennetään ja purkuluvan saamisen mahdollisuuksia lisätään alun perin hyväksyttyyn rakentamislakiin verrattuna.

Kaavoitetulla alueella rakennuksen saa purkaa, jos alle 13 vuotta vanha asema-, yleis- tai maakuntakaava sallii purkaminen, eikä rakennusta ole suojeltu lain nojalla.

Mikäli alueella ei ole asema-, yleis-, tai maakuntakaavaa, tai kaava on vanhempi kuin 13 vuotta, rakennuksen purkaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Suojelemattoman rakennuksen saa (kaavatilanteesta riippumatta) lisäksi purkaa, jos 1) purkaminen johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ja 2) rakennus sijaitsee kunnassa, jonka rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaa 3) rakennukselle ei ole enää käyttötarkoitusta, ja 4) rakennuksen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot.

Kunta voi lisäksi myöntää luvan asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen, jos: 1) rakennus on ollut kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta 2) rakennus ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti korjattavissa 3) purkaminen johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ja 4) rakennus ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä.

7. Mitä tarkoittaa puhtaan siirtymän sijoittumislupa?

Korjaussarjaan sisältyy alun perin hyväksyttyyn rakentamislakiin kuulumattomana lupana puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Kriteerit täyttävien puhtaan energian teollisuushankkeiden lupien saamien ja rakentaminen nopeutuvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan, eikä merkittäviä haittoja saa syntyä.

8.  Miten vähähiilistä rakentamista ohjataan?

Rakentamislaissa säädetään uudesta rakentamisen olennaisesta teknisestä vaatimuksesta, jonka mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi (38 §).  Rakennukset olisi suunniteltava sellaisiksi, että niiden elinkaaren jalanjälki olisi mahdollisimman pieni ja alittaisi rakennuksen hiilijalanjäljelle asetetun raja-arvon.  

Lisäksi vähähiilisyyteen sisältyisi rakennuksen hiilikädenjäljen kasvattaminen, eli mahdollisten ilmastohyötyjen lisääminen suunnittelun ja rakentamisen keinoin. Suunnittelua voidaan ohjata sekä ongelmien välttämiseen, että ratkaisujen löytämiseen. Suuren hiilikädenjäljen tavoittelu tähtää jälkimmäiseen tavoitteeseen.  

9.  Miten korjaussarja muuttaa vähähiilisyyden ohjausta?

Korjaussarjassa esitetään vähähiilisyyden ohjaukseen muutoksia, jotka sujuvoittavat menettelyä ja keventävät sääntelystä eri osapuolille aiheutuvaa taakkaa.

Materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi, mikä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää. Rakennustuoteluettelo on edelleen esitettävä rakentamislupaa haettaessa ja päivitettävä tarvittaessa loppukatselmuksen yhteydessä.

Ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimisvelvoitetta supistetaan siten, että niitä ei vaadita pientaloilta tai laajamittaisesti korjattavista rakennuksista tai muista muutostöitä ja laajennuksista. Ilmastoselvitystä ei myöskään tarvitse tehdä vielä rakentamislupaa haettaessa.

Rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot erotetaan selkeyden vuoksi omaksi pykäläkseen (38 § a). Tarkoitus on toimeenpanna rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tulevia muutoksia siten, että raja-arvot ulotetaan koskemaan myös tiettyjä muita yli 1000 neliömetrin rakennuksia.

Ilmastoselvityksen, rakennustuoteluettelon ja hiilijalanjäljen raja-arvojen voimaantulo siirtyy vuodella eteenpäin, eli niiden soveltaminen alkaa 1.1.2026.

10. Miten vähähiilisen rakentamisen toteutuminen varmistetaan?

Vähähiilisyyttä ohjataan raja-arvo-ohjauksen kautta tarkoittaen, että uusien rakennusten hiilijalanjäljelle asetetaan rakennustyyppikohtaiset raja-arvot, joita kyseinen rakennus ei saa ylittää. Raja-arvo asetetaan vain rakennukselle. Rakennuspaikalle ei siis tule ohjaavia raja-arvoja, vaikka ilmastoselvitys laaditaan myös rakennuspaikalle.  Hiilikädenjäljelle ei aseteta raja-arvoa, eikä hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjäljestä.

Rakennuksen ja rakennuspaikan ilmastoselvitys on laadittava ja esitettävä rakennuksen loppukatselmusta varten, eli rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitettaisiin vasta hankkeen valmistuttua.