KKO:2024:56: Sopimusrikkomuksesta huolimatta tilaaja ei ollut velvollinen korvaamaan viivästymisestä aiheutunutta vahinkoa, koska sopimussakkoa koskeva ehto tuli sovellettavaksi
Rakennusurakan pääurakoitsija B Oy oli luovuttanut urakka-alueita aliurakoitsija A Oy:lle osapuolten välisen sopimuksen vastaisesti viivästyneinä. A Oy vaati, että B Oy velvoitetaan suorittamaan sille viivästymisen perusteella vahingonkorvausta.
Urakkasopimuksen ehtojen mukaan pääurakoitsijalla oli oikeus tarkentaa urakan alustavia aloitusajankohtia. Urakkasopimukseen sisältyi sopimussakkoehto töiden täsmennetyn aloituksen viivästymisestä sekä ehto, jonka perusteella aliurakoitsijalle ei korvata täsmennetyn aloituksen viivästymistä millään muulla tavoin. Ehtoihin sisältyi lisäksi määräys, jonka mukaan pääurakoitsijan tuli etukäteen heti tiedon saatuaan ilmoittaa aliurakoitsijalle mahdollisesta alustavan aloitusajankohdan viivästymisestä.
B Oy ei ollut etukäteen ilmoittanut aliurakoitsijalle viivästymisistä eikä täsmentänyt aloitusajankohtia, vaan urakka-alueiden luovutukset olivat olleet viivästyneitä alkuperäiseen luovutusajankohtaan nähden.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että viivästymisen seuraamukset määräytyivät urakkasopimuksen sopimussakkoa ja vastuunrajoitusta koskevien ehtojen perusteella eikä A Oy:llä ollut oikeutta sopimussakon asemesta vaatimaansa vahingonkorvaukseen.
Arvioinnin lähtökohtia
10. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 25 §:ssä on määräys sopijapuolten vastuun sisällöstä ja 35 §:ssä tilaajan vastuusta aiheuttamastaan viivästyksestä. Niissä on määrätty, että vastuuseen viivästyksestä tai urakkasuorituksen keskeytyksestä sovelletaan viivästyssakkoa koskevia määräyksiä siltä osin kuin siitä on erikseen sovittu. Muutoin sopijapuolella on oikeus mainituissa sopimusehdoissa tarkoitettuun vahingonkorvaukseen.
11. Sopimusrikkomuksesta seuraavaa korvausvastuuta voidaan sopimusvapauden periaatteen nojalla rajoittaa vastuunrajoitusehdolla. Vastuunrajoitusehto voi olla pelkästään toisen sopimuspuolen eduksi vaikuttava sopimusmääräys, mutta myös sopimussakkoehto, joka voi helpottaa sen mukaisen hyvityksen saamista yleisiin vahingonkorvausnormeihin nähden. Yleisenä vastuuvapautumislausekkeita koskevana tulkintaperiaatteena on esitetty, että niitä on tulkittava suppeasti, etenkin jos ne ovat yksipuolisesti laadittuja ja sisällöltään epäselviä tai ylimalkaisia (ks. esimerkiksi KKO 1992:178). Lähtökohtana myös vastuunrajoitusehtojen osalta ovat silti sopimuksen yleiset tulkintaperiaatteet, joiden mukaan päämääränä on ensisijaisesti selvittää osapuolten yhteinen tarkoitus. Tällöinkin sopimusasiakirjan sanamuodolla on merkitystä, mutta sopimusehtoa on tulkittava myös sopimuksen osana siten, että ehdolla on mielekäs ja johdonmukainen merkitys sopimuksen tarkoituksen kannalta (ks. esimerkiksi KKO 2016:10, kohdat 26 ja 34). Myös vastuunrajoituslausekkeita koskevan suppean tulkinnan periaatteen soveltamisen edellytyksiä on suhteutettava sopimuskokonaisuuteen, ja kyse on kokonaisarvioinnista.
Arviointi tässä tapauksessa
12. Urakkaohjelman yleisen osan I urakka-aikaa koskevan kohdan 8 töiden aloitusta koskevassa alakohdassa 8.1 on todettu, että urakkaohjelman osasta II ilmenevät urakkakohtaiset aloitusajankohdat ovat alustavasti arvioituja. Ehdon mukaan pääurakoitsijalla on oikeus tarkentaa urakan aloitusajankohtia edellisen urakoitsijan töiden aikataulullisen toteutuman mukaan.
13. Alakohdan 8.1 kappaleen 4 mukaan pääurakoitsija on velvollinen maksamaan sopimusehdossa määriteltyä sopimussakkoa aloitusajankohdan täsmentämisen jälkeisestä viivästymisestä sen jälkeen, kun kuusi viikkoa on kulunut pääurakoitsijan täsmennettyä aloitusajankohtaa koskevasta ilmoituksesta. Kappaleessa on lisäksi vastuunrajoitusehto, jonka mukaan urakoitsijalle ei korvata täsmennetyn aloituksen viivästymisen kuusi viikkoa ylittävää osaa edellä mainitun aikataulusiirron ja korvauksen lisäksi millään muulla tavoin
[….]
21. Kun otetaan huomioon sopimusehdon edellä todettu sisältö kokonaisuutena, on siten perusteltua päätyä tulkintaan, jonka mukaan alueluovutusten viivästymisistä aiheutuneesta töiden aloituksen viivästymisestä aliurakoitsijalle aiheutuneet vahingot tulevat ehdon 4 kappaleen mukaisesti katettaviksi sopimussakolla riippumatta siitä, onko pääurakoitsija käyttänyt oikeuttaan täsmentää aloitusajankohtia.
Korkeimman oikeuden johtopäätös
26. Korkein oikeus katsoo, että A Oy:n oikeus vaatimiinsa korvauksiin alueluovutusten viivästymisistä määräytyy sopimussakkoehdon mukaisesti eikä A Oy:llä ole oikeutta sopimussakon asemesta vaatimaansa vahingonkorvaukseen. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ole.