Yhtiö oli vahingonkorvauslain mukaisessa tuottamusvastuussa vuokraamansa huoneiston asukkaiden aiheuttamasta vahingosta asunto-osakeyhtiölle

Osakeyhtiö oli vuokrannut asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalta huoneiston käytettäväksi työntekijöidensä asumiseen. Asunto-osakeyhtiössä oli teetetty viemäreiden pinnoitustyö, jonka aikana viemärit olivat olleet käyttökiellossa. Huoneistossa oleskelleet ulkomaalaiset ja suomen kieltä taitamattomat henkilöt olivat käyttäneet viemäriä käyttökiellosta huolimatta, mistä oli aiheutunut vahinkoa kahdelle muulle huoneistolle. Korjauskustannuksista vastannut asunto-osakeyhtiö vaati osakeyhtiötä korvaamaan kyseisen vahingon.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla käyttökiellosta tietoisella osakeyhtiöllä olleen velvollisuus varmistua siitä, että sen vuokraamassa huoneistossa oleskelleet henkilöt olivat tietoisia viemäreiden käyttökiellosta ja ymmärsivät kiellon merkityksen. Osakeyhtiö, jonka katsottiin tuottamuksellaan aiheuttaneen vahingon, velvoitettiin korvaamaan vahinko asunto-osakeyhtiölle.

Merkittävää korkeimman oikeuden ratkaisussa on erityisesti sovellettavaa korvausperustetta koskeva kannanotto. Ratkaisussaan korkein oikeus toteaa, että vahinko ei ole aiheutunut A Oy:n vuokranantajalle vaan asunto-osakeyhtiölle. Näin ollen kyse ei ole vahingosta, josta A Oy voisi olla vuokralaisena vastuussa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n perusteella. Edelleen korkein oikeus toteaa, että vaikka asuinhuoneistossa vettä viemäriin laskeneet henkilöt ovat olleet A Oy:n työntekijöitä, vahinkoa ei ole edes väitetty aiheutetun työssä. Siten asiassa ei sovelleta vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n säännöksiä työnantajan korvausvastuusta.

Johtopäätöksenä korkein oikeus toteaa, että näin ollen asiassa sovellettavaksi tulee vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentti, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Kyseisen yleissäännöksen mukaista tuottamusta arvioitaessa ratkaisevaa on, millaista huolellisuutta asianomaiselta kulloisessakin tilanteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella voidaan edellyttää. Säännöksen mukaisen korvausvastuun perustavana seikkana voi olla vahingonaiheuttajan teko tai laiminlyönti.

KKO:2024:64

Edellinen
Edellinen

Mikä on yhteisjärjestelysopimus ja milloin se laaditaan? 

Seuraava
Seuraava

Mitä eroa on rasitteella ja rasituksella?